kleinspitzuros Tartanjan Believe In Me "Leevi"

Syntymäaika: 15.9.2000                            Rek. nro: FIN38759/00
Väri: oranssi-soopeli                                   Kasvattaja: Lea Ollikainen, kennel Tartanjan
Säkäkorkeus: noin 29 cm                         Omistaja: Marika Koivisto
Paino: 5,0 kg

Silmät: terveet (tutkittu 31.3.2010)
Näyttelyistä: SERT, VARA-SERT, 3 x ROP-vet. ja 1 x BIS 1 -vet.

Näyttely- ja match showtulokset | Leevi KoiraNetissä | Leevi kleinspitz tietokannassa


Millainen persoona Leevi oikein on?

Leevi on iän myötä rauhoittunut huomattavasti ja tänä päivänä leikkihetket Leevin kanssa alkavat olla suorastaan harvinaista hupia. Kaipa Robinin jatkuva toheltaminen vie vanhemmalta voimat vanhalta herralta. ;) Ulkona Leevi kuitenkin jaksaa innostua ja Robinin tavoin lumessa peuhaaminen on Leevillekin mieluista, vaikkakin lumileikit on paria astetta rauhallisempia kuin Robinilla. Lumisäällä kotiin metsälenkiltä tullessa viimeisten ylämäkien juokseminen saa Leevin innostumaan ja sen näkee! Herra on kuin eri koira mäen ylös kovaa vauhtia juostessaan! Mutta Leevin ykkösinnostaja on ehdottomasti tyttökoirat, niiden takia Leevi jaksaa aina innostua toheltamaan. varsinainen naistenmies tämä meidän Leevi. ;)

Liukkaat pinnat ovat Leeville epämieluisia. Kotona on noin puolet parkettilattiaa, mutta ne onneksi menevät jo suht rutiinilla, joskin melko usein peruutellen... Leevillä on kumma tapa edetä aina parketin puoleen väliin, kääntyä sitten ja peruuttaa loppu matka. Kerrostalojen rappukäytävät on myös Leeville inhottava paikka, siellä mennään sitten seiniä myötäillen. Onneksi Leevin vielä kasvattajan luona asuessaan asunto oli kerrostalon ekassa kerroksessa niin ei tarvinut rappukäytävässä niin hirveästi tallustella. Mutta kyllä poika hyvin pärjää liukkaillakin pinnoilla, lähinnä se on vaan se jännitys mikä tekee siitä Leeville ikävää.

Levinski on ollut ennen hyvin pelokas ja varautunut lapsia kohtaan. Ennen meitä Leevi myytiin lapsiperheeseen, jossa perheen lapset sitten ajoivat Leevin nurkkaan pöydän alle ja siinä vaiheessa Leevi puolustautui lapsilta puraisemalla. Leevi palautettiin tämän jälkeen kasvattajalle takaisin. Meille Leevi tuli reilun vuoden vanhana ja jo tähän aikaan lähisukulaisilla oli pieniä lapsia, joiden kautta Leevi on saanut paljon varmuutta lasten suhteen. Nykyään ongelmaa lasten kanssa ei ole, kiitos uusien, myönteisten kokemusten. (Joskin edelleen vahdin Leeviä lasten läheisyydessä, sillä pienet lapset ovat usein kovakouraisia ja Leevi usein äkkipikainen.) Veljentyttöni (s. -06) on kova lähtemään lenkille kanssamme ja taluttamaan Leeviä, on tyttö jopa handlannutkin Leeviä varsin taidokkaasti kotipihallamme, matkimalla minua, kun olen treenannut Robinin kanssa. Leevi ja nyt 3v. täyttänyt veljentyttöni muodostaakin hienon parivaljakon yhdessä! :-) Ehkä sitten pian lapsi & koira -kilpailuihin...? Intoa tytöllä kyllä riittäisi ja aina olisi innolla lähdössä koiranäyttelyihin mukaani.

Vuoden 2008 keväällä poistatettiin tuolloin 7,5-vuotiaalta Leeviltä muutamat huonokuntoiset, aavistuksen löystyneet hampaat. Poistetut hampaat olivat pääasiassa vain välihampaita, tärkeimmät hampaat löytyy vieläkin suusta. Hampaitten harvennuksen jälkeen on taas luutkin alkaneet maistua veteraanipojalle paremmin, kun nyt on löystyneet hampaat saatu pois häiritsemästä. :) Nykyään Leevi syö jo suht hyvin siankorvaliuskoja, mikä on tosi hyvä asia ...vaikka joskus ne liuskat onkin Robinilta varastettuja. Liuskojen takia on välillä tullut muutamia pieniä rähinöitäkin poikien kesken, kun molempien pitäisi saada juuri se mikä toisella on vaikka palasia on ympäri taloa.. (Ja kun Robin vielä on ryhtynyt hieman haeskelemaan uutta paikkaa laumassa, niin soppa on valmis - onneksi on ainakin toistaiseksi ollut tosi pieniä rähinöitä.) Näillä herroilla kun on tapana välillä pitää mukamas taukoa liuskojen pureskelusta ja sitten kun toinen menee jatkamaan siitä mihin toinen on jäänyt niin sitten tuleekin pureskelun keskeyttänyt paikalle vaatimaan omaansa takaisin. Tätä kuulua miesten logiikkaa selvästikin! ;)


Mitä Leevi harrastaa?

Leevi ostettiin alunperin kotikoiraksi, ja kotikoirana olo sopii Leeville itselleenkin juuri passelisti. Vanha herra kun ei innostu lainkaan, jos jotain yritetään touhuta - varsinkaan näin vanhemmalla iällä. Agilityä kokeiltiin kotiesteillä Leevin ollessa parivuotias, mutta eipä poika innostunut, pyrkii vaan menemään esteen vierestä. Agility ei sovi Leeville myöskään löysien polvien takia.

» Match show't
Match show't on meille Leevin kanssa hyvä harrastemuoto, saa poika lisätottumusta pöydällä oloon. Aluksihan pöydällä oli sitä, että Leevi luimisteli eikä seisonut siinä pöydällä ollessaan lähellekään tavalliseen tapaan, eikä hännän pysymisen selän päällä ilman pientä avustusta voinut kuvitella olevan mahdollistakaan. Mätsäritreeni on tuottanut selvästi tulosta, ja kun hankin viimein itsellekin trimmauspöydän, on herra huomattavasti varmemman näköinen! Ja kyllähän sitä menestystäkin on mätsäreistä tullut treenin myötä :) Nyt ollaan jätetty mätsärit vähemmälle ja keskitytään virallisiin näyttelyihin, kyllähän sitä treeniä on jo kertynyt näiden parin viimeisen vuoden aikana ihan mukavasti. Jos vaikka säästelisi turkkia rotukehiin ;)

» Koiranäyttelyt
Syksyllä 2006 Leevi pääsi minun kanssani ensi kertaa kehään, ja kasvattajan luona asuessaan juniori-ikäisenä se oli päässyt käymään kolmessa näyttelyssä hyvin tuloksin (3x 1 (vastaa nyk. ERI), SA, PU5). Meidän ensimmäinen näyttely oli kaikkea muuta kuin ruusuinen.. Leevi ei suostunut oikein esiintymään, kun telttapressu rämisi tuulessa.

Paluu rotukehiin tehtiin Porin ryhmiksessä 9.5.2010 ja se oli kaikkea muuta kuin olin odottanut - Leevi palkittiin BIS1-veteraanina! Pari viikkoa sen jälkeen Leevin SERT-tilikin aukesi Helsingin KV-näyttelyssä. Mätsäreistä pidetään nyt taukoa ja keskitytään virallisiin näyttelyihin. Leevilläkin on ihan erilainen into päällä kuin mätsäreissä, joissa joutui aina vähän jännittämään kuinka herra milloinkin esiintyy. Helsingin näyttelystäkin selvittiin kunnialla, vaikka olikin sisänäyttely, joissa Leevi ei ole yleensä esiintynyt mitenkään kummoisesti!